Tässä yksi illan puhteistani jonka sain yksi päivä valmiiksi, räsymatto.
Niin ja hei, joku päivä sitten innostuin pyörittelemään yhdestä ihan tavallisesta pitkästä verhosta tälläisen kun halusin keksiä pikku-huoneeseen jotain vaihtelua. Siitä tuli ihan sievä ja on tyyliltään ihan erilainen kuin aikaisemmin. Nauhaksikin löytyi vähän paksumpi juuttilanka.
Viime päivinä on ollut tosi ihanat ja kauniit ilmat ja niistä oon saanut nauttia oikein kunnolla! Ihana aurinko on paistanut ja sen sammuttua kuu on alkanut hohtamaan valoaan! Ah ja se sininen hetki joka on ollut selkeinä päivinä! Oon nauttinu kyllä todella tästä Jumalan luomasta luonnon kauneudesta!!! Niin ja mä niin rakastan tota raikasta pikkuista pakkasta! Oon yrittäny myös vangita tuota kauneutta kameraan, mutta siinä asiassa olisi hyvinhyvin paljon opittavaa luonnon kuvaamista rakastavilta ja osaavilta sisaruksiltani :) Tässä kuitenkin sininen hetki meidän takapihalta yksi ilta ja kuun nousu. Vai miten se nyt meni, mikä kiertää ketä?Kuu vai maa?Heh :D
"Sammutan valot. Kuu illan kupulamppu kirkastuu yötä kohti." -risto rasa
Risto Rasan runot on muuten maailman herttaisimpia! Wikipedia kertoo hänen runoistaan näin: "Hän kirjoittaa lyhyitä, naivistisen avoimia ja arkisen lämpimiä runoja luonnosta, kodin piiristä ja rakkaudesta. Rasa tunnetaan erityisesti luontolyyrikkona. Jo esikoisteoksellaan Rasa saavutti suurta suosiota. Hänen runojaan alkoivat lukea sellaisetkin, jotka eivät ennen olleet välittäneet runoista." Näimpä! Toukatkin tiskaa, hyönteiset käyvät röntgenissä katulapun alla ja sammakko hieroo rillejään hihaan :) Aivan sulosta! <3
Pulkkamäessäkin on käyty suloisen veljenpojan kanssa, pikku herra enemmän taisi vaan nauttia tasaisesta pulkkakyydistä ja lentokoneiden ihmettelystä kuin itse mäestä :) Mutta joo, siinä on paljon opittavaa kuinka lapset osaa, ihan pikkuisetkin, ihmetellä kaikkia heille uusia juttuja! Milloin muka niin moni asia muuttui meille tylsäksi ja itsestäänselvyydeksi? No ainakin näköjään mun kohdalla kun tämmösiä edes mietin ;) Liian usein maalliset huolet ja murheet valtaa meidän pikkuset sydämet. Onhan se totta että meillä "aikuisilla" ja toki pienemmilläkin on raskaita juttuja ja taakkoja elämässämme, mutta meillä on onneksi lupaus annettu että saadaan jättää kaikki meidän taakat, murheet ja huolet Jumalan käteen ja Hän on luvannu pitää meistä huolen. Ei se vaan ole aina niin helppoa niistä taakoista ja huolista luopua, varsinkin kun ne on laadultaan sellaisia joita meidän inhimillisen mielen on edes vaikea käsittää...
"Mutta minun onneni on olla Jumalaa lähellä, minä panen turvani Herraan, Herraan, kertoakseni kaikkia sinun tekojasi." ps 73:28
"Lähellä on Herra niitä joilla on särjetty sydän..." ps 34:19
Ihanaa ja talvista viikon jatkoa jokaiselle!
<3 Capu
